Viime viikonloppu oli mukava. Sain yliannostuksen leipää ja juustoa, biletin kahtena iltana, kävin huonoilla deiteillä, tapasin vanhaa työkaveriani, kikatin vatsa kippurassa kavereiden jutuille ja yritin myös vähän opiskella. Viime viikonlopun tapahtumat olisivat yhtä hyvin voineet tapahtua Tallinnassa, Helsingissä, tai kai missä tahansa päin maailmaa. Tällä kertaa ne tapahtuivat Prahassa. Tuntuuko teistäkin joskus siltä, että maailma, tai ainakin Eurooppa, pienenee pienemistään?
Euroopassa pääsee maasta toiseen helposti, nopeasti ja erittäin edullisesti. Tiago matkasi Portosta Prahaan ja takaisin alle satasella. Alkuviikosta Hélène lähti Budapestistä perheensä luokse Pariisiin, Pariisista Strasbourgiin töitä tekemään ja sieltä kimppakyydillä Prahaan viikonlopuksi. Brysselissä asuva Renata oli Prahaan saapuessaan lentänyt viimeisen vuoden aikana yli 90 kertaa. Matkustamisen lisäksi muukin eläminen on Euroopassa koko ajan helpompaa. Samaa valuuttaa voi käyttää virallisesti jo 19 maassa ja epävirallisesti sitäkin useammassa, Eurooppaan kaavaillaan yhteistä 3G-verkkoa, sama sininen sairaanhoitokortti löytyy monien miljoonien taskuista ja niitä kuuluisia Erasmus-vauvojakin on kohta enemmän kuin Virossa asukkaita. Pienenevä Eurooppa voi ehkä myös tuntua epäreilulta: tarpeen tullen euroaluelaiset ovat sitoutuneet tukemaan toistensa talouskriisejä ja esimerkiksi Suomen tapaisten valtioiden sosiaaliturvaa saattaa jotkut käyttää hyväkseen.
Kesällä 2012 lähdin Ranskaan töihin. En joutunut hakea oleskelulupaa tai työviisumia - sitä vaan allekirjoitettiin työsopimus ja hyppättiin lentokoneeseen. Viroon muuttaessani sain paikallisen henkilökortin muutamassa viikossa, kun taas amerikkalaiset ja kanadalaiset kaverit joutuivat odottelemaan asumislupiaan useita kuukausia. Vajaan kuukauden pituiselle Angolan reissulle lähetin viisumihakemuksen konsulaattiin kolmesti. Olin menossa töihin kouluun ja orpokotiin, täysin palkattomasti.
Minulle pienenevä Eurooppa kuvastaa ennen kaikke yhteistyötä. Sitä, että halutaan puhaltaa samaan hiileen ja tehdä ratkaisuja enemmän yhteisen, kuin oman edun mukaan. Pienenevässä Euroopassa on toki omat ongelmansa, mutta ongelmatonta yhteisöä tuskin löytyy mistään. Eurooppa pienenee; monenlaisien mahdollisuuksien tarjonta suurenee.
Mahdollisuuksista mukavimpia on vaivattomat viikonloppureissut maantieteellisesti laajentuneen ystäväpiirin kanssa. Maistoin slovenialaisten Joštin ja Mankican valmistamaa burekia, kyselin ranskalaisen toimittajan näkökulmaa Charlie Hebdon iskusta, laulelin tšekkiläisten YouTube-videoiden tahdissa, juttelin portugalilaisen kaverini kanssa yhteisestä tutustamme, sain italialaisen ruokafanaatikon rakastumaan salmariin, kävelin joen vartta hollantilaisen kanssa ja söin jättimäistä porkkanakakkua ihanan suomalaisnelikon kanssa.
Pienenevä Eurooppa on tuonut elämääni paljon vapautta ja onnea. Jos pienenevä Eurooppa ei ole rikkaus, en tiedä mikä on.
Nyt soi: Daughter - Landfill
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti