Riiassa, Vilnassa ja Varsovassa olin oikea Duracel-pupu - käytin aikani tehokkaasti ja kävelin varmaankin monta kymmentä kilometriä päivittäin. Prahassa virta alkoi loppua ja iskin jarruja hieman pohjaan. Lomailu meni pitkälti tällaisissa meiningeissä:
Käppäilin päämärättömästi ympäri kaupunkia, ilman aikatauluja, täysin mieleni mukaan. Otin lepoa puun alla ja kävin ilmaisissa gallerioissa. Yhden gallerian 70-vuotias omistaja alkoi innokkaasti jutella kanssani. Yhteistä kieltä ei vain oikein löytynyt, mutta puhuimme sen suuremmitta ongelmitta jotakin tšekin, saksan ja espanjan sekoitusta. Ihmeen hyvin sitä ymmärtää toista, kun vaan haluaa.
Ensimmäisenä Praha-iltana olin yöbusseilujen takia hieman väsynyt, joten päätin ottaa vähän iisimmin. Kävin hostellini lähellä olevassa kivassa vegaaniraflassa syömässä ja Kaarlensillan alla kuuntelemassa Bastillea soittavaa cover-bändiä. Harhailuni johti minut aivan vahingossa John Lennon -seinälle, jonka luona ei illalla ollut montaa muuta minun lisäkseni.
Prahassa minulla oli jälleen Spotted By Locals -treffit, tällä kertaa ihanan Janan kanssa. Jana johdatteli minut kauppakeskus Kotvan kattoterassille, josta avautui aivan upea näköala Prahan vanhaan kaupunkiin. Taas kerran, en olisi itse todellakaan löytänyt tänne - kauppakeskus näytti muutoin aikamoiselta ysärihirvitykseltä. Kahvittelimme ja höpöttelimme useamman tunnin, ja tulimme hyvin juttuun. On jotenkin niin mieletöntä kuulua tämmöiseen yhteisöön, jonka kautta voi näin helposti luoda kontakteja moneen kymmeneen eri maahan. Jos muuten jotakuta helsinkiläistä kiinnostaisi olla mukana tässä yhteisössä, voin iloksenne kertoa, että Helsinkiin haetaan para-aikaa uutta bloggaria. Hakemukseen pääset tästä.
Praha on kuin real-life Disneyland - niin maagisen kaunis. Praha on myös lähes ainoita Euroopan suurkaupunkeja, joita ei olla koskaan pommitettu.
Pommituksien lisäksi Prahassa on myös Euroopan ainoita synagogeja ja muita juutalaisia monumentteja, joita ei tuhottu Natsi-vallan aikaan. Tähän on tosin aika karmea syy… Hitlerin ajatuksena oli nimittäin tehdä Prahan juutalaisesta kaupunginosasta sukupuuttoon kuolleen ihmisrodun museo… Sairasta :( Onneksi näin ei kuitenkaan koskaan päässyt käymään, ja Prahan synagogit ovat toiminnassa yhä. Pinkas -synagoga on omistettu keskitysleireillä kuolleiden juutalaisten muistolle. Synagogan seinillä lukee kaikkien holokaustin aikaan kuolleiden Prahan juutalaisten nimet. Synagoga on todella iso, ja jokaikinen seinä on yhtä täynnä nimiä, kuin tuon alla näkyvän kuvan seinäkin. Nimiä katsoessa ymmärsi, miten moni syytön ihminen menetti elämänsä niin hirvittävän epäreilusti.
Pinkas -synagogan yläkerrassa oli myös pieni taidenäyttely. Kaikki näyttelyn taideteokset olivat peräisin Theresienstadtin keskitysleirin lapsien kuvaamataidon tunneilta. Keskitysleirillä ollut taiteilija Friedl Dicker-Brandeis kehotti lapsia piirtämään tai maalaamaan traumaattisista muistoistaan, kuten kotoa lähdöstä tai perheestä eroamisesta. Hän keräsi kaikki lapsien taideteokset; analysoi ja järjesteli niitä. Dicker-Brandeis lähetettiin Auschwitziin, jossa hän kuoli. Ennen siirtoaan hän piilotti kaikki 4000 lasten taideteosta ja niistä keräämänsä tiedot kahteen matkalaukkuun, jotka hän piilotti Theresienstadtin lattialankkujen alle. Dicker-Brandeisin mies tiesi piilopaikasta, ja myöhemmin lahjoitti lasten taideteokset Prahan juutalaiselle seurakunnalle. Ja nyt ne ovat esillä todella koskettavassa näyttelyssä. Piirrokset on jaettu näyttelyyn oppituntien teemoittain. Yksi teemoista oli "mitä kaipaat kotoa". Suurin osa lapsista oli piirtänyt oman äitinsä kuvan.
Mutta niin, en minä pelkästään masistellut siellä Prahassa. :) Tapasin reissun parhaimman uuden tuttavuuden: kolme kuukautta yksin reissaavan australialaisen Adelen. Kävimme tšekkiläisellä goulash-dinnerillä, josta jatkoimme shisha-baarissa ja ilta päättyi drinkeihin ja tapaksiin. Olen tavannut paljon ihmisiä reissuni aikana, mutta Adelen kanssa olimme kovin samanlaisia ja pystyin jutella hänelle todella vapautuneesti. Ensi reissu voisi sitten olla häntä tapaamaan Melbourneen, ei haittaisi ollenkaan. ;)
Viimeisenä päivänä kävin kiertelemässä ja kuvailemassa Prahan linnaa ja sitä ympäröiviä kauniita puistoja. Prahan linna on oikeastaan linnoitus, joka on korkealla mäen päällä: linnoitus näkyy siis joka puolelle kaupunkia. Öisinkin, sillä linnoitus valaistaan silloin. Linnoitus valaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1995, jolloin Prahan kaupunki sai rahoitusta valoitukseen hieman yllättäviltä sijoittajilta. Tšekkien ensimmäinen neuvostovallan jälkeinen presidentti Vaclav Halev kutsui Rolling Stonesin konsertoimaan Prahaan. Bändi oli rakastettu, mutta kielletty Prahassa neuvostoaikoina. Keikan jälkeen presidentti istui iltaa Mick Jaggerin kanssa, jolloin Jagger ihmetteli, miksei linnaa olla valaistu. Presidentti sanoi, että tällä hetkellä Tšekeissä on suurempia tarpeita rahalle, kuin linnan valaiseminen. Tämän kuullessaan Mick Jagger lahjoitti yli 15 000 £ Prahan linnan yövaloitukseen.
Petřínin kukkulalla sijaitsee Petřínská rozhledna, jota nimitetään Prahan Eiffel-torniksin. Luulin kutsumanimen olevan silkkaa huumoria, mutta oikeasti tämän tornin suunnitteli itse Gustave Eiffel - sama heppu, joka siis suunnitteli Pariisin torninkin.
Petřínin kukkula jäi tällä kertaa kiipeämättä. Paljon muutakin jäi vielä Prahaan, mutta kuten äitini aina sanoo: aina pitää jättää jotakin ensi kertaan. Tänään saavuin jo puoli viiden aikaan aamulla Wieniin, ja olen niin suunnattoman iloinen, ettei enää tarvitse kärsiä yöbusseissa. Täällä Itävallassa olen itseasiassa käynyt useampaankin otteeseen - mutta vain pienissä vuoristokaupungeissa laskettelureissuilla. Kivaa kuitenkin päästä pitkästä aikaa "tuttuun" maahan, jossa myös puhutaan itselleni hieman tutumpaa kieltä. Jos teillä on muuten mitään vinkkejä Wieniin, kuulisin niitä mielelläni. Etenkin, jos vinkit liittyvät tavalla tai toisella sacher-kakkuun. Missionani on nimittäin syödä elämäni paras sacher-kakku palanen tämän ensimmäisen Wienin reissuni aikana. Joten, vinkkejä odottelen kommenttiboksin puolella! Kuullaan taas <3
Nyt soi: MØ - The Sea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti